|
1§ YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Vertaistuki Agora ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennettä AGORA.
Yhdistyksen toimialue on koko Suomi.
2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoida mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä, kehittää mielenterveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja tasoa sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistys vaikuttaa siihen, että mielenterveyspalveluja tarvitsevien erityistarpeet otetaan kunnissa huomioon palveluista päätettäessä.
Yhdistyksen toiminnassa tärkeällä sijalla ovat vertaistuki ja tasavertaisuus sekä virkistys ja kuntoutumista tukeva toiminnallinen yhdessäolo.
3§ YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT
Yhdistyksen toimintaideologia pohjautuu kolmeen asiantuntijuuteen, jotka ovat kuntoutujien oma asiantuntijuus, vertaisasiantuntijuus ja mielenterveysalan ammattilaisten asiantuntijuus.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voittoa tavoittelematta
• järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksoja
mielenterveyskuntoutujille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen
• järjestää yhteisiä kokoontumistilaisuuksia
• järjestää keskinäistä tukea ja yhteydenpitoa
• järjestää koulutusta kuntoutujille, omaisille ja ammattihenkilöstölle
mielenterveyskuntoutuksesta
• harjoittaa mielenterveyskuntoutukseen liittyvää tiedotus- ja
tutkimustoimintaa.
Yhdistys on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää voittoa tavoittelematta vertaistukea, työpajatoimintaa, keskustelu- ja valistustilaisuuksia, eri harrastusalojen kerhoja, opintotoimintaa sekä retkiä ja matkoja jäsenilleen.
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kerää jäsenmaksua, hakee erilaisia avustuksia, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja järjestää asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia. Lisäksi yhdistys voi harjoittaa sellaista ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
4§ JÄSENET
Yhdistyksen jäsentyypit ovat varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet sekä kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Varsinaiset jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä asiasta kiinnostunut yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy.
Kannatusjäsenet
Kannatusjäseneksi voi päästä yhdistyksen toiminnan tukemisesta kiinnostunut yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai rekisteröity säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet
Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua erityisesti ansioituneen puheenjohtajansa. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunnianpuheenjohtaja kerrallaan.
Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous tai hallitus voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen jäsenensä.
Jäsenmaksu
Jäseniltä perittävien vuotuisten jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten ei tarvitse maksaa vuotuista jäsenmaksua.
Hallitus voi evätä mahdollisia jäsenetuja niiltä jäseniltä, jotka eivät ole maksaneet kuluvan vuoden jäsenmaksua maaliskuun loppuun mennessä, kunnes jäsenmaksu on maksettu. Kuluvan vuoden jäsenmaksun laiminlyönyt jäsen ei saa käyttää
äänioikeuttaan yhdistyksen syyskokouksessa.
Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsenen eronneeksi katsominen
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta vähintään yhden (1) kalenterivuoden ajan.
Jäsenen erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen, jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.
5§ JÄSENTEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÖ
Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa.
6§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Sääntömääräiset kokoukset
Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi kaksi (2) sääntömääräistä kokousta. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-marraskuussa. Yhdistyksen kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua.
Ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä, tai kun yhdistyksen kokous niin päättää.
Yhdistyksen kokousten asiat
Yhdistyksen kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka on kokouskutsussa mainittu ja ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslaissa mainitut kokouskutsua koskevat määräykset. Yhdistyksen syyskokouksen ja yhdistyksen kevätkokouksen sääntömääräiset asiat on eritelty tarkemmin edempänä.
Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on joko lähetettävä kirjallisena kullekin jäsenelle aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Äänioikeus ja vaalit
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella paikalla olevalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, paitsi jos asia on sen tyyppinen, että se yhdistyslain mukaan vaatii hyväksytyksi tullakseen säännöissä määrätyn määräenemmistön. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaaleissa äänestys on suoritettava umpilipuin, jos yksikin (1) äänivaltainen jäsen niin vaatii.
Aloiteoikeus
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
7§ YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2)
pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä
jäsenmaksujen suuruudet kullekin jäsentyypille seuraavalle
kalenterivuodelle
6. Päätetään hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista
palkkioista
7. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
erovuoroisten tilalle
8. Valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja
seuraavaksi kalenterivuodeksi
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, kuitenkin
huomioiden yhdistyslain kokouskutsua koskevat määräykset
10. Kokouksen päättäminen
8§ YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2)
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien
lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, kuitenkin
huomioiden yhdistyslain kokouskutsua koskevat määräykset
9. Kokouksen päättäminen
9§ HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja viisi (5) varsinaista jäsentä sekä neljä (4) varajäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten toimikausi kestää kaksi (2) kalenterivuotta. Joka toinen vuosi eroaa puheenjohtaja ja kaksi (2) hallituksen varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Joka toinen vuosi eroaa kolme (3) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi palkata toiminnanjohtajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa sekä oikeus tarvittaessa saada eriävä mielipiteensä kirjatuksi hallituksen kokouksen pöytäkirjaan. Hallitus valitsee toiminnanjohtajan.
10§ YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan, sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
11§ TILIT JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Tilintarkastajan on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.
Yhdistyksen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi.
12§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen kokouksessa määrättävällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
|
