Elämä on elämistä varten – emme ole yksin
- REVANSSI n:o 3/ 2011 -

Muutin Ruotsiin 1976, jossa asuin kaksi vuotta. Työssä olin tekstiilitehtaassa värjäämössä.
Aloin vähän sairastella siellä ja palasin takaisin suomeen.
Pienen toipumisajan jälkeen menin Rauta- ja rakennustarvikemyyjä-työllisyyskurssille Jyväskylään joulukuussa 1979. Kurssin jälkeen löytyi työ paikallisesta rakennustarvikeliikkeestä, jossa olin noin neljä vuotta.

Vuonna 1984 sain myyntiedustajan paikan pienessä maahantuontiyrityksessä, jonka pääpaikka oli Etelä-Suomessa. Asuntoni oli Jyväskylässä, josta kiersin ympäri Suomea asuen neljä yötä viikossa hotellissa. Poikamiehen toiveammatti ! Näki suomea todella laajasti. Asiakaspaikkoja oli parhaimmillaan yli 500: Tuotevalikoimaan kuului sisustustuotteita.

Kahdeksankymmentäluvulla kauppa kävi hyvin, kunnes tuli lama vuonna –89. Kaupanteko jämähti. Kukaan ei uskaltanut ostaa tuotteita varastoon isoja määriä.
Epäsäännöllinen elämä ja vaativa työ koituivat kuitenkin kohtalokkaaksi. Tuli totaalinen loppuunpalaminen. Hakeuduin ammattiauttajalle ja sain pidempiaikaisen sairasloman.
Muutin takaisin Ylistaroon syntymäkotiin v. 1990, jossa äitini asui yksin. Oli paikka missä sai rauhassa toipua – maaseudulla luonnonrauhassa.
Sairaalassa jouduin käymään seitsemän kertaa, jossa lääkitystä uusittiin ja tarkkailtiin.

Toipuminen ja kuntoutuminen

Sattumalta löysin joskus vuonna 1992 Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuskurssit, joihin hakeuduin. Vertaiskuntoutukset ovat parasta, missä näkee  samassa tilanteessa olevia. Ei ole yksin sairautensa kanssa. Huomaa, että lähes kaikilla on sisäiset ongelmat aivan saman tyyppistä uupumusta ja jaksamattomuutta.
Perus-, toiminnallisia-, vertaisohjaaja- ja järjestötyön kursseja on tullut käytyä jatkuvasti. Vuonna 2010 olin Isokäsi-hankkeen kokemusosaaja koulutuksessa kaksi kolmipäiväistä jaksoa.
Info-tilaisuuksia eri kokoontumisissa olen jo pitänyt usein ja oppilaitoksissa kaksi kertaa.
Mielenterveyden keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt Vertaistuki Agora ry ja Mieli Maasta yhdistys ovat kurssien ja toiminnan kautta tulleet tutuiksi.
Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistyksen jäsen olen ollut vuodesta 1992 alkaen. Vuodesta 2011 alkaen olen ollut Virtain Mielenterveysyhdistyksen jäsen.

Vertaistuessa on voimaa

Vuonna 2006 satuin näkemään Tukihenkilökurssi-ilmoituksen Seinäjoen Järjestötalolla, johon hakeuduin. Siitä vuodesta alkaen on henkilökohtaista tukitoimintaa ollut.
Vuonna 2009 olin Mielenterveyden keskusliiton toiminnallisella valokuvauskurssilla Airistolla. Valokuvaus on hyvää vastapainoa tälle kaikelle tekemiselle. Saa kuvata ja liikkua luonnossa.
Etelä-Pohjanmaan alueella tarvitaan paljon aktivointia yhdistystoimintaan. Oma kokemus on antanut näkemystä toiminnan tarpeellisuudesta. Mielenterveyden keskusliiton alaisia yhdistyksiä alueella on muutamia.
Lämpimät terveiset kaikille vertaisille ympäri suomea, jotka ovat tulleet tutuiksi kursseilla.

Onneksi meillä on toisemme.

Järjestöaktiivi Jukka Niemi
Seinäjoki/ Ylistaro